havahduin viime viikolla siihe, miten vähän olenkaan loppujen lopuksi ratsastanut _kunnolla_ koulua viime aikoina, sillä Madella ollaan Elinan kanssa lähes poikkeuksetta menty sellast humputihumputi menoa, joka kyllä näkyy sen ratsastettavuudessa aina silloin kun yrittää sitten tosissaan tehdä töitä. Sillon kun Made yksäriponiksi tuli, jaksoin koko kesän ja syksyn ratsastaa sillä kunnolla koulua, monta kertaa viikossa ja silloin se olikin ratsastettavuudeltaan huomattavasti parempi. Madelle riittää se 2-3 päivän kouluratsastustauko ja sen jälkeen se onkin... erittäin mukava ja yhteistyöhaluinen, huomatkaa sarkasmi.. Tein siis päätöksen, että nyt alan oikeesti ratsastamaan ja työstämään tota ponia ihan kunnolla, sekä sen että itseni takia. Huomaa nimittäin selvän eron siinä, kun ratsastaa kerran-pari viikossa, kuin 4-7 kertaa viikossa. Ei siihen kulu todellakaan pitkä aika kun fysiikka alkaa selvästi heikentyä.

Perjantaina mentiin Elinan kanssa yhdessä tallille ja annoin Elinan mennä siinä 20min jotain sunnuntairatsastusta kun itse halusi. Poni näytti jo tässä vaiheessa hyvin "ihanalta"... Noh nousinpas sitten itse selkään ja sain kokea tämän ihanuuden. Siinä sitte päälle tunti työstettiin ravissa ja käynnissä, laukkaa en sitten jaksanu enään ottaa niin paljon mutta siinä se oli oikeastaan ihan hyvä. Siis ai kamalaa, että se oli vastarannan kiiski! Eka yritti ihan jatkuvasti vaan juosta alta, lähteä raviin, kipittää. Taisteli pohjetta vastaan, ei suostunut ottamaan sitä läpi vaan väisti. Ei suostunut ottamaan ohjaa vastaan, vaan puri kuolaimeen ja yritti kerran oikeasti vetää pään suoraks eteen ja lähteä käynnistä täysiä laukkamaan. IKINÄ se ei ole ollu tuollainen. No ei voi ku syyttää itteään, mitäs ollaan vaa maastoiltu... No loppua kohten parani aavistuksen, mutta sitten poni alkoi väsyä ja kiukutella sen takia. En voinut kuitenkaan jättää siihen ja yritin vielä saada ponin mahd hyväksi ja lopettaa sitten siihen.

Mahtavalla fiiliksellä sitten lauantaina uudestaan :D pyysin kaveriani Jessicaa pitämään mulle tuntia, sillä halusin että ratsastan loppuun asti, enkä ala luovuttamaan, jos se on taas karmea. Otin ohjat käteen ja joo... noh yritettiin siinä sitte mennä, väistöt sujui käynnissä ja ravissa ihan ok, mutta muuten poni oli aika samalla tuulella kun edellisenä päivänä. Loppua kohti poni alkoi antamaan onneksi periksi. Olin luvannut Jessicalle, joka ei ole pitkään aikaa ratsastanu, että saa mennä ponilla ja luovutinkin ponin sille. Onneksi Jessica on tosi päättäväinen ja napakka ratsastaja, ja pitkänkin tauon jälkeen sai ponin ratsastettua lopuksi rehellisesti läpi. Oli onni, että Jesku oli mukana koska itselläni ei sen tunnin tuuppauksen jälkeen olisi ollut millään enää voimia, ja poni oli juuri sillä periksiantamisen rajalla ja onneksi ihana Jessica sai sen sitten ratsastettua. Poni meni tosi tasasesti ja tyytyväisenä, pienoisen taistelun jälkeen. Miksei se ymmärrä, että olis paljon helpompaa olla nöyrä.. noh, ainaki tuntee suurta onnea aina sillon kun saa mennä jollain Pilvellä :D

Elina ratsasti sunnuntaina ja itse olin taas maanantaina, pyysin taas Jessicaa tunnin vetäjäksi, kun lauantainakin oli suureksi avuksi. Verkkailin ite kentällä ja poni tuntui siinä varsin mukavalta ja tasaselta, jee ! Jessican saavuttua siirryttiinki maneesiin, joka oli aluksi täysin meidän hallussa. Jessica pisti mut menemään aluksi käynnissä pysähdyksiä, sekä peruutuksia, pientä kokoamista ja pientä lisäämistä. Askeleen sisäset muutokset onnistuivat hyvin ja pysähdykset olivat varsin mallikkaita, poni ei kertaakaan tainnut edes yrittää karata kuolaimelta. Peruutukset olivat aluksi hieman hankalia, poni tuuppasi peruuttamaan varsinkin vasemmassa kierroksessa vähän vinoon. Saatiin asia onneksi korjattua ja olin tyytyväinen, että poni ei yrittänyt purra kiinni kuolaimeen, mitä se joskus tekee kun yrittää peruttaa. Ravissa mentiin koottua ravia lyhyet sivut, sekä hieman eteenpäin pyrkivämpää ravia pitkät sivut. Koottu ravi onnistu Madeks ihan ok:sti, kokoavat liikkeet on yleisestikkin sille ehkä hieman vaikeita, mutta nyt se onnistu vallan mallikelpoisesti. Aika kauan mentiin niitä, ja loppupuolella huomas että se oli sille aika rankkaa ja siinä vaiheessa yritti sitte taas tätä alta juoksua. Jessica kuitenkin pakotti mut tekemään duunia asian eteen, ja pystyttiin lopettaa hyvillä mielin. Poni oli selvästi jo hieman väsähtänyt, joten laukassa ei tehty ihmeempiä. Molempiin suuntiin tehtiin siirtymisiä laukka-käynti. On ne edelleenki vaikeita, mutta muutama onnistunutkin siirtymä saatiin. Ponski oli ihan puhki tunnin jälkeen ja ihan hikinen! Kävelyiden jälkeen poni pääs suihkuun, ja sieltä onnellisesti karsinaan mussuttamaan ruokaa. Kaiken kaikkiaan olin poniin tosi tyytyväinen, koska se oli edestä huomattavasti tasaisempi kun viikonloppuna, siis todella paljon. Suoralla oli ihan tasainen, tehtävissä joskus yritti perus Made-temppuja, mutta yleisellä skaalalla sujui hyvin :D

Tällä viikolla luvassa vähän yllätyksiä, mutta niistä sitten lisää myöhemmin kun tiedän itsekkin enemmän! Ciao!

kisakauden korkkaus

Lauantaina oli siis HeWin järkkäämät seuraestekisat, joissa starttasin Grandilla luokassa 90cm. En tosiaa ollu hypänny Grandilla kertakaan viime marraskuun kisojen jälkeen, joten ei voi sanoo että olisi kauheesti tultu harjoteltua :D lisäksi Grandin suupieli oli auki, joten jouduin mennä kuolaimettomilla hackamoreilla. Oon aikasemminkin parit kisat ja tunnit menny niillä pari vuotta sitten, mutta ongelmaksi tuli se kun Grandi oppi painamaan pään alas ja näin vastustelemaan, joten siirryttin silloin takaisin kuolaimiin. Joten odotukset eivät nyt olleet ihan katossa, mutta en ottanu mitään ennako-nega-asennetta, vaan aika avoimin mielin mentiin. Olin ensimmäisessä luokassa töissä ja siinä samalla sitten tutustuin rataan, rata oli aika perus helppo ja simppeli, aika pitkiä lähestymisiä perusradalla sekä helppoja linjoja. Uusinta oli lähinnä kääntää ja vääntää, esteiden välistä ei voinut oikoa mutta lyhyitä teitä pysty tekemään.
Menin verkkaamaan aika rauhassa, koska olin ainoa Grandin ratsastaja sinä päivänä joten halusin kävellä rauhassa. Otin hiljakseen vähän ravia ja käyntiä, lisäsin laukan ja menin muutamia ympyröitä kevyessä istunnassa. Otin pari hyppyä pystylle, vähän Grandi yritti ennen estettä painaa sitä päätä ja lähtee kiskoo mutta sain sitte sen ratsastettua niin että ei syöksy lähelle. Otin okserin vielä pari kertaa, jonka jälkeen kävelin taas hetken. Kun oma vuoro alkoi lähestyä otin vielä pari kierrosta laukkaa, ja yhen hypyn pysytlle joka oli kaikista onnistunein joten hyvin mielin radalle.
Alotin radan aika rauhallisessa laukassa ja ekalle linjalle tulikin yksi askel liikaa, minkä jälkeen vähän lisäsin vauhtia ja loppu perusradast oli sujuvampi. Grandi ei ole mikään maailman isoin hevonen ja sillä on suht. lyhyt laukka omasta takaa, mutta se on helppo saada pidentämään sitä. Perusrata sujui tasaisesti ilman mitään, Grandi ei yhtään kyttäily katsomoa ja oli varma. Päästiin sitten uusintaan ja siinä vähän lisäsin kaasua, mutta ei mitään hanatusta. Yritin lyhentää teitä, mutta hakkamorella kääntäminen oli vähän mitä oli :D aika monelle esteelle tuli vinot hypyt, mutta Grandi ylitti kaikki tasaisen varmasti. Päästin sitten rata loppuun ilman puomin puomia, eli puhas rata ! Olin tosi ilonen ja tyytyväinen hevoseen, sillä se oli niin luottavainen ja varma koko ajan ja teki parhaansa koko radan ajan! Kävelin ulos maneesista ja kaverini tuli sanomaan että mentiin johtoon! Siinä sitte odoteltiin vielä parin ratsukon verran, mutta kukaan ei saanut enään puhasta rataa joten voitettiin sitte. Aika hyvin tällee tälla valmistautumisella :D
Olin tosi ilonen ja Grandikaan ei tällä kertaa pelännyt ruusukkeenjakajaa, vaan otti sen kiltisti päähänsä :D Hieno heppa! Olin kyllä tosi iloinen, sillä en olisi osannut yhtään odottaa sijotusta, saatika voittoa :)

Kiitos tosi paljon Fannylle kuntoonlaitosta, sekä Jessicalle henkisestä tuesta ja avusta verkassa, ilman teitä ei olis onnistunu !

huomasinpas että olin saanu tällasen haasteen, haastan Sannin, Hannan ja Danskun sekä kaikki muutki tekemään jotka tän lukee !


Kuinka kauan olet ratsastanut?
- alotin vakituisilla ratsastunneilla opistolla 2002, mutta olen sitä ennenki ratsastanut jonkun verran tenavatunneil yms.
 Missä ratsastat?
- Tuomarinkartanon ratsastusopistolla Helsingissiä, sekä vuokraan ponia viereiseltä yksityistallilta.
Kuinka usein käyt ratsastamassa?
- tunneilla kerran viikossa, vuokriksella tällä hetkellä n.4krt viikossa joskus enemmän tai vähemmän, hoitohepoil joskus satunnaisesti
 Kumpi on kivempaa, esteet vai koulu?
- tykkään molemmista. Esteet ehkä tällä hetkellä, mutta ne vaihtelee aina keskenään.
 Kuka on lempihevosesi?
- Made on ihan ykköslemppari ollu aina. Dödö on myös sydäntä lähellä, sekä tietty Gringo,Pilvi ja Grandi.
Onko sinulla oma hevonen?
- Ei ole
Haluaisitko oman hevosen?
- Ehkä joku päivä, mutta mielestäni mun ei oo aika vielä lopettaa tunneilla. Niin usein huomaa monen hankkivan oman hevosen liian aikasin, mielestäni ei pitäisi ostaa ellei oo oikeesti resursseja käydä opetuksessa tai ole ite jo niin taitava että pystyy ite kehittää itseensä ja joko viedä hevosta eteenpäin, tai ylläpitää samalla tasolla.
Onko sinulla hoitohevosta?
- juu Deviä ja Gringoa hoidan.
Ratsastatko mieluiten kentällä, maneesissa vai maastossa?
- tykkään mennä ratsastunneilla mieluiten maneesissa, mutta Madella meen lähinnä kentällä.
Kuka on kamalin/inhottavin hevonen jonka tiedät?
- no muutama hevonen on käsitellessä ärsyttävä, mutta en mä ketään inhoa. Sellasetki joita oon ratsastaes inhonnu joskus, niin on must nykyään ihan kivoja. En osaa siis sana ketään.
 Kuinka korkeita olet hypännyt?
- oon kisois menny metrii ja tunnil 110 rataa. Oon yksittäisenä menny korkeampaakin mutta tarkkaa korkeutta en muista, joku 120 varmaan.
Oletko hypännyt maastoesteitä?
- en hirveesti, pientä bankettia ja tukkia.
Kuinka monta kertaa olet tippunut?
- joku 10 kertaa varmaan jos lasketaan kaatumiset mukaan.
Millainen unelmahevosesi on?
-Tykkään säpäköistä ja eteenpäin pyrkivistä hevosista, joilla on tietty pilke silmäkulmassa. 160-165cm ihanne korkeus. Haluan myös että hevonen osaa käyttäytyä maastakäsin.
Kilpailetko (missä luokissa, kuinka usein)?
- juu kisailen. Koulua ja esteitä, vähän vaihdellen joskus enemmän joskus vähemmän. Koulus on menny helppoo A:ta ja esteillä metriä, mutta viime kisoissa oon menny vaan ysikymppiä.
 Mitä väriä ja merkkiä suosit ratsastusvarusteissasi?
-Suurin osa kamoist sinisiä/mustia. Merkillä ei nyt niin paljon väliä, mut mun kahista saappaista soubiracit on kyllä paljon mukavemmat vaikka ovatkin varresta liian lyhyet.
 Ratsastatko aina opetuksessa?
- Opiston hevosilla lähes poikkeuksetta joo.
Millainen opettajasi/valmentajasi on?
- osaava, napakka, mukava, tuntee ratsastajat ja niiden tavat hyvin, minkä takia osaa osuvasti korjata joka ikistä. Myös muut opiston opettajat ovat hyviä, sekä ammatitaitoisia ja mielestäni meillä on opettajien taso parempi kuin monella muulla ratsastuskoululla.
Onko sinulla nahkasaappaat?
- On
Millainen ratsastuskypärä sinulla on?
- CO Wellington, sekä sellanen Tattinin ilmastoitu peruskypärä
Haluatko isona hevosalalle töihin?
- Tykkään opettamisesta ja muiden auttamisesta, mutta en usko. Tallia oon tehny parilla tallilla, vaikka se on joskus ihan kivaakin, niin en halua sitä loppuelämän työkseni.
Mikä on lempihevosrotusi?
- ihan peruspuokit menee, sellaset sirot ja jalot yksilöt.
Miksi juuri se (jos on lempirotua)?
- No ne on yleensä monipuolisia yleishevosia ja jalo ulkomuoto miellyttää silmää.
Omistaako joku tuttusi hevosen?
- juu moni
Oletko koskaan venytellyt/jumpannut hevosen selässä?
- joskus joo
Osaatko juoksuttaa?
- osaan
Oletko koskaan satuttanut iteäsi pahasti ratsastaessa?
- pahin on aivotärähdys, joten ei mitään ihmeempää, vaikka olen saanut hevosen nurinki varmaan 5 kertaa.

vihdoin se on täällä!!

Nimittäin kevät ! Ei kyllä oo parempaa fiilistä kun heppaillu tuolla auringon paisteessa, ratsastus kuivalla hiekkakentällä, kuivilla hiekkapoluilla maastossa, lämpö.. mmmm tätä mä oon koko talven odottanut, siitä asti kun marraskuussa ensimmäinen lumihiutale kohtasi maankamaran.


Tiistaina käväsin pikasesti tallilla. Tarkotus oli vain hakea pyörä jonka olin sinne unohtanut, mutta koska Elina ei ehtinyt Made liikuttamaan, kävin kävelemässä lyhyen lenkin.

Keskiviikkona menin tallille vasta vähän iltasemmalla, Elina oli jo kerennyt laittamaan Matildan kuntoon. Mentiin kentälle ja itse istuin keskellä kenttää olevalle tuolille opettajanelkein ja Elina sai kiivetä ponin kyytiin. Aika itsenäisesti siinä köpöttelivät, välillä karjuin pieniä neuvoja. Menin lopuksi vielä itse hetkeksi selkään, mutta menin vain muutaman kierroksen ravia ja laukkaa. Hoideltiin ponskia pitkään ja pidettiin seuraa. Löysin Maden kaapista harjan joka on ollut ponilla aina siitä asti, kun se ensimmäisen kerran opistolle tuli 2002, sininen kulahtanut pölyharja. Huvittavaa kyllä, ollaan kehitetty vitsi tästä ja nostalgisuuden takia tätä legendaarista harjaa ei voi heittää pois, vaikka ei siitä paljon hyötyäkään ole. Huhhuuh...

Torstaina olin tallilla jo päivällä. Hoitelin Devin ja Gringon kaikessa rauhassa ja sainkin kaikki hommat tehtyä juuri sopivasti ennen ratsastustuntia. Menin taas Pilvellä ja Pia oli pitämässä meille tuntia. Pia piti ihan hyvän tunnin, tehtiin aluksi voltteja ravissa, jonka jälkeen käynnissä avoja ja takaosakäännöksiä. Yllättäen mulla oli taas aluksi ongelmia käännösten kanssa, mutta loppua kohden sain ne sujumaan ihan hyvin. Tehtiin myös ravissa avoja ja Pilvi oli taas tosi mukava, ravissa se on kyllä huomattavasti helpompi kaikissa sivuttaisliikkeissä jos verrataan käyntiin. Se pysyy kaiken kaikkiaan paljon tasaisempana, tasaisessa tahdissa, tasaisessa muodossa eikä siellä tarvii tehdä mitään ennen kun taas pitää suoristaa. Mentiin myös muutamat ravilisäykset jotka onnistuivat ihan hyvin, pystyin taas istumaan ihan kiitettävästi mukana. Laukassa tehtiin taas voltteja, minkä lisäksi mentiin keskilaukkaa pitkällä sivulla. Muutama lisäys onnistui erittäin hyvin, muutama oli hieman laimeampi. En yleisesti viitti kauheasti lähteä jalalla tuuppimaan, sillä sillon Pilvi alkaa yleensä vain harppomaan laukka eteenpäin. Jos pelkästään istunnalla työntää laukkaa, siitä tulee elastinen ja rytmikäs lisäys. Vaikka tehtiinkin aika helppoja tehtäviä, ratsastin koko tunnin parhaani mukaan ja olinkin ihan kuollut loppuverkassa. Jaksoin kuitenkin lähteä taas Madella ratsastamaan samantien ja mentiinkin ilman satulaa, eka maneesissa ja sitten kentällä aika kevyesti.

Lauantaina oli ihana aurinkonen päivä ! Tallille tultaessani suunnistin suoraan Gringon luo ja harjasinkin sitä yli tunnin, pitäen samalla seuraa. Odottelin että Sipe tulisi ratsastamaan, mutta loppujen lopuksi päädyinkin sitten itse kävelylenkille hepan kanssa. Käppäiltiin 45minuuttia, aluksi maastossa puolisen tuntia minkä jälkeen kävelin kentällä. Gringo oli tosi jännittynyt melkein koko ajan kun oltiin maastossa, sillä kanootit olivat ekaa kertaa joella tänä vuonna ja nekös sitä sitten pelotti.. Kentällä heppa kuitenkin rauhottui ja oli todella kiltisti. Hoitelin vielä hepan pois, minkä jälkeen lähdin heljälle. Harjasin ponin, heitin suitset ja suuntasin maastoon. Otin aluksi muutaman rauhallisen laukka ja ravipätkän, minkä jälkeen otin reippaamman laukkapätkän. Poni oli niiin innoissan, kuski myös :) Oon ilonen miten paljoin kuuliaisempi siitä on tullut, ei ollut enään mitään ongelmia saada sitä kiinni spurtinkaan jälkeen. Käveltiin vielä jonkun aikaa, minkä jälkeen poni talliin jossa vielä harjailin sen.

Oon kyllä tosi ilonen että oon innostunu taas käymään enemmän tallilla, on kyllä ollu tosi kiva fiilis! Toivottavasti ilmat jatkuu hyvinä, koska toi aurinko kyl vaikuttaa ainakin mun mielentilaan niin paljon, vaikea olla huonolla tuulella kun se on tuolla piristämässä koko ajan :) Huomenna jatkuu taas heppailut, mutta niistä sitten lisää myöhemmin !

Made lähettää terkkuja kaikille lukijoille! ps. kuva on otettu keskiviikkona ja lauantaina KAIKKI takana olevat lumet olivat sulaneet :)

heissulivei !

Viime torstaina meillä oli estetunti ja menin taas Sisulla. Oli taas tosi kiva mitä nyt ite pari kertaa feilasin, ketuttaa..
Alku tunnist mentiin ristikko molemmissa päädyissä siten että ympyräuralla ristikko, toisee päähän ja siellä sama homma. Sisu pysy aika rauhallisena mut heitteli vähän sitä päätä mitä ei oo pitkään aikaan tehnyt.. Korjailin vähän martsaria tehtävän jälkeen ja päänheilutus katoski sit siinä et tais olla siitä kiinni. Seuraavaks tultii se sama ensimmäinen ristikko minkä jälkee suunnillee kokorataleikkaa linjal pysty. No problems.
No seuraavaks meidän piti tulla taas se eka ristikko, sit se pysty, sitte ratsastaa takas toisee päähän ja ristikkäisel kokorataleikkaalinjal okseri. Kaikki meni moitteettomasti paitsi eka este :D aloin jänistää vuoroani odottaessani ja keräsin painetta ja ku lähestyin tätä ristikkoa, mikä oltiin siis jo ainaki kolme kertaa hypätty, vauhti kuoli yhtäkkiä ja hevonen vaan seisahtu :D siin vaihees olin jo et hei cmoon oikeesti ja työnsin kaiken jännityksen taka-alalle ja tulin uudestaan ja heti meni ja millään muilla esteillä ei mtn ongelmaa. Tultiin vielä sama rata uudestaan, mutta siihen lisättiin vielä pitkällä sivulla oleva pysty. Ei mitään ongelmia taaskaan.. tultiin vielä korotuskierros, eka ajattelin etten haluu mennä mutta menin sittenki. Taas lähin liikkeelle sil omg asenteella ja tietysti se kiels sille ekalle taas joka tällä kertaa oli pysty, tällee hidastetusti miten sille ristikollekki... sit ajattelin et nyt oikeesti unohdan kaiken jännittämisen mitä täs voi tapahtuu ja heti yli ja kaikkien muidenkin esteiden yli vaivatta, oli rauhallinen ei epäröiny ja tuli hyvät paikat. Sisu oli siis kaiken kaikkiaan taas tosi kiva, pysy niin rauhallisena ja tasasen, sekä hyppäs hyvistä paikoista, se on kyl niin paras esteheppa voiku se olis vaa varmempi :D

Mua alko ärsyttää kyl noi kiellot ihan sikana, siis ihan itteni puolesta koska koko ajan oli selvää et ne oli mun syytä koska heti ku muutin asennettani estettä kohden ja "näin" meidät siel esteen toisella puolella niin se hyppäs. Ne pari kertaa ku olin epävarma niin se kiels. Ei todellakaan ollu esteestä kiinni, sillä se oli kaikista helpoin ja pienin este tehtään aikana. Kelailin myös sitä et mikä mua siin nyt jännittää niin paljon, koska en mä kuitenkaa mikään arka oo enkä mä pelkää hyppäämist mitenkää, tykkään siitä ja Sisul on niin siisti hypätä ku sen kans onnistu siit tulee niin hyvä fiilis kun se on varmaan opiston vaikein esteillä, vaikka luontainen tekniikka ja rakenne sen homman hoitamiseen sillä on. Toimiessaan se onki niin eri kastia noiden kaikkien kaa niin siks se on niin kiva. Sit tajusin et se ei oo se pelko, et tippuisin ku se tekee niitä sen slidingstoppei vaan yksinkertasesti mun paineensietokyky on niin huono ja en haluu epäonnistua, koska se on niin kiva kun se on niin kiva! Siis tietysti, ihan samalla tavallahan stressaan aina kisoissakin. Enhän mä koulukisoissakaan sitä jännitä et Pilvi hyppää aidan yli tai tekee jotain et lentäisin, vaan se etten onnistu niin hyvin kun voisin. En oo koskaan ollu mitenkään voitonvarma ihminen, mutta voitontahtonen tottakai. Monet sanoo et ei lähe kilpailemaan voiton takia, mut oikeesti ne on hyvin harvat jotka ei niin tee ja tottakai aina tavottelee mahdollisimman hyvää suoritusta. Aina kun oon onnistunu suhtautumaan neutraalisti, oon onnistunu parhaiten. Stressatessa se paine on niin suuri ja kun tulee pienikin epäonnistuminen radan aikana, se saattaa tuntuu niin isolta että vaikuttaa koko loppurataan. Oikeasti pitäisi vaan ajatella että get over it ja jatkaa rataa ja yrittää parhaansa loppuun asti. Pitäis varmaan yrittää keksii joku keino jolla harjottaa tota omaa päätäni. Aina ei voi voittaa, se on fakta ja sillon kun ei oo sitä painetta päällä ei se pettymyskään tunnu niin suurelta. Pitäis olla aina tietty luotto siihen itseensäkki, liian itsevarma ei tietenkää mut ei pitäis olla ainakaa asenteel et menee kuitenki huonosti,  koska sit yleensä meneeki niin.

haluun kisoihin !