perjantai 30. toukokuuta 2014

Siltasaaren Mathilda

12 vuotta sitten istuin ensimmäisen kerran Matildan satulaan. Kun ensimmäisen kerran koitin siirtyä raviin, poni lähti laukkaan. Silloin traumaattiselta tuntunut kokemus oli lähtölaukaisu pitkälle tielle.

2004

24.8.2004 oli elämäni hienoin päivä, kun sain vihdoin aloittaa lempihevoseni hoitajana.

2010 Made siirtyi yksityiseksi ja sain nauttia siitä kuin omasta ponista.

Sanat ei riitä kuvaamaan kaikkea, mitä poni minussa herättää. Matilda on opettanut niin paljon ja sen myötävaikutuksesta olen oppinut niin paljon - päättäväisyyttä, sinnikkyyttä ja yrittämistä. Vaikeuden kautta hienoon voittoon.


Mieleen jää ensimmäiset koulukisat. Maastossa baanailut kesäiltoina. Uskomaton onnen tunne ensimmäisten puhtaiden ratojen jälkeen. Monet vuodet, päivittäiset hoitamiset. Ponin ruskeat silmät, hörähdys ja ikuinen into. Sen pörröinen harja ja metsäponin turkki. Kevyet kavionkopseen äänet. Hupaisa röhkintä esteitä kiitäessä. Kaikkea tätä ja paljon enempää, tulen ikuisesti kaipaamaan ja muistamaan. 


Oon ikuisesti kiitollinen että kohtasin sinut, että olen saanut viettää yli puolet elämästäni kanssasi. Niin paljon on jäänyt käteen, Made on antanut enemmän kuin kukaan koskaan. Elämäni poni, ensimmäinen rakkausheppa, jonka paikkaa ei kukaan ei pysty koskaan täyttämään.






                                             Iso pieni poni, joka teki minusta ratsastajan. 
                                                                            Kiitos 

1991-2014


 

keskiviikko 28. toukokuuta 2014

ESRA 2014 A-merkin kouluohjelma (video)



Moikka! Eipä taas oo kummempaa kirjoteltavaa ollut,yhdissä kisoissa ollaan Grandin kanssa oltu hyppäämässä 90cm, joka meni suoraan sanottuna päin sitä itseään vaikka läpi päästiinkin. Myös Pilven kanssa on parit kisat takana, joukossa viime viikonlopun Esra-kisat joihin voisin nyt hieman syvemmin paneutua.

Viime viikonloppuna oli siis Hyvinkäällä Eteläsuomenalueen ratsastuskoulujen väliset mestaruudet, joissa itse osallistuin tällä kertaa vain koulupuolelle. Lauantaina saavuttiin reippaasti tallille 4.45 letittämään ja kuudelta hepat lastattiin. Kisapaikalla olimme noin seitsemän aikoihin ja meillä oli siinä hyvin aikaa hengähtää ennen kuntoonlaittoa. Starttini olikin noin yhdeksältä ja olin todella iloinen, että pääsin niinkin aikasin menemään ainakin toisen radan, sillä päivä oli aivan järkyttävän kuuma! Jo aamulla oli todella hiostavaa, mutta lämpötila vain nousi päivää myöten... Lisäksi oli todella mukavaa, kun Sipe ehti meitä aamuratsastajia verkkaamaan ennen kun lähti omiin kisoihinsa.

Pilvi tuntui jo verkassa todella kevyeltä ja hyvältä. Tein paljon väistöjä ja siirtymisiä, että se kevenisi avuille ja olisi irtonaisempi. Kauheen rankkaa veryttelyä emme tehneet  kuuman ilman takia. Paljon eteenalas, sekä kerran rata läpi minkä jälkeen pari kohtaa korjasin vielä. Ohjelmana oli A-merkin kouluohjelma.

Eikä enempää olisi tarvinnutkaan tehdä. Hevonen oli suoraan sanottuna täydellinen, teki aivan kaiken mitä pyysin. Pienet virheet mitä tuli, menee täysin omaan piikkiin, mutta eivät ne paljon hetkauta kun heppa oli niin hyvä ja ihana ratsastaa. Olin todella tyytyväinen radan jälkeen, ensimmäistä kertaa elämässäni :D ! Kävelytin hepan maasta, minkä jälkeen pyysin tallilaistamme pitelemään hevosta sen aikaa kun käyn hakemassa paperit. Juuri kun olin kävelemässä kanslialle päin, prosenttini kuulutettiin - 68,519. Siinä vaiheeessa oli kyllä pieni epäusko mielessä, että miten voi olla :D Tuli melkein vetelä fiilis, tiesin että oli mennyt hyvin mutta että niin hyvin. Johtoon kuitenkin  mentiin ja luokan johdossa pysyttiin koko loppuaika.

Hyvinkään Esrakisoissa on tapana, että luokan viisi parasta vaihtavat keskenään hevosia, minkä jälkeen he ratsastavat toisen ohjelman ja yhteistuloksista määritetään kelle mestaruusmitallit menevät. Itse sain Lahnuksen ratsastuskoulunhevosen, nimeltään muistaakseni L.R. Hermanos ja oli kyllä omanlaisensa ratsu.. Oli aivan sairaan kuuma (starttasimme juuri kuumimpaan aikaan noin yhden aikoihin päivällä), minkä lisäksi mahtavat toimihenkilöt olivat kämmänneet lähtölistan ja loppujen lopuksi veryttelin tuntemattomalla hevosella _5 minuuttia_ .... No rata meni vähän miten meni, mutta saimme kuitenkin hieman päälle 63%. Pari rikkoa vähensivät pisteitä, minkä takia hävisin kultamitallin 1 pistellää ja sain yhteistuloksissa hopeaa. Karsintaluokan kuitenkin voitin ja olin Pilvestä niin ylpeä <3 ! Eikä muute kylmä vesi niskassa ole tuntunut koskaa niin hyvältä, kun tuona kuumana päivänä.

Oma urakkani ratsastajana oli siltä päivältä ohi, mutta hoidin Pilven vielä seuraavalle ratsastajalle ja loppuillan ajan. Kisojen lopussa jaettiin joukkuepalkinnot ja meidän joukkue, johon itseni lisäksi kuului Elina, Minttu ja Hanna-Leena sijotuimme kokonaispisteissä toiseksi! Koska olin meidän joukkueen menestynein, sain Emma Kanervan signeeraaman kirjan.

Seuraavana aamuna herätyskellon soidessa viideltä, olo oli kuin olisi ihan sairaassa krapulassa. Olin edellisenä iltana päässyt kotiin vasta yhdentoista jälkeen ja rankan päivän ja lyhyiden yöunien jälkeen, olo oli kyllä niin mahtava.. Lähdin tallille vielä pyörällä ja en tiedä kauan se matka oikeasti kesti. Onneksi Pilvellä oli jo letit valmiina ja tavarat pakattuna, joten ennen kisapaikalle lähtöä ei tarvinnut kauheasti tehdä. Itse en siis lähtenyt hyppäämään, mutta lähdin Pilvelle hoitajaksi esteosuuteen. Päivä meni todella nopeasti ja kotiin päästiin jo neljän jälkeen. Pilvi meni molempien ratsastajien kanssa hienosti, ilman pudotuksia ja kieltoja.

Oli kyllä kerrassaan kiva viikonloppu taas ! Nää aina yhdistää opistolaisia niin paljon ja meillä on kyllä niin hirveen hyvä henki ja mahtavat hevoset, sekä hommat toimii. Saa olla ylpeä.
Sekä Pilvi.. Oikeesti siinä on mun hevonen. En muuttaisi siinä mitään, maailman parhain.