Koulukisat 22.11

  

Video on puhelimella kuvattu, sillä unohdin kameran kotiin joten siksi tuollainen "kapea"

Viime lauantaina Dumissa järjestettiin seurakoulukilpailuit, joissa samalla ratkottiin molempien seurojen (HeWi, TKR) mestaruudet. Itse menin tällä kertaa siis HeB:0, koska luokat oli rajattu siten että hevonen saa startata yhdessä luokassa vain kerran ja MK halusi mennä Pilvellä HeA, sillä hän on ehtinyt harjoitella kangilla koko syksyn ajan.

Kerrankin onni potkaisi ja sain startata ihan luokan alussa, lähtönumerolla 2. Itse tykkään mennä luokan alussa, sillä jännittän edelleenkin kipailuja niin paljon, varsinkin jos joudun stressaamaan ja katsoa monta rataa ennen omaani. Toisaalta tämä kutisti verkka-aikaa hieman, mutta asiasta ei aiheutunut ongelmaa. Otin aika rennon veryttelyn, eteenalas kaikissa askellajeissa, muutamat siirtymiset yms. Harjoitusravissa otin muutamat lisäykset ja voltit, laukassa lähinnä keskityin vain suoruuteen. Hevonen tuntui hyvältä avulta, joten en viitsinyt lyödä ylimääräistä painetta.

Rata meni kaiken kaikkiaan hyvin ja olin tyytyväinen. Ainoa mistä voisin itseäni nyt potkaista oli se etten kerännyt enempää ohjia käteen keskikäynnin jälkeen. Tajusin tämän radallakin, mutta jotenkin ajattelin "nääh se nyt skitsoo jos alan säätämään", joten korjasin asian vasta tokassa laukkaosuudessa. Noh, onneksi siitä nyt ei sinäänsä noottia tullut, mutta varmasti olisivat pisteet näissä arvostelukohdissa nousseet. Peruutus nyt oli perus meidän peruutus, mut sille en oikein voi mitään, ei ole vaan mahdollisuutta treenata sitä niin paljon. Tunneilla ne nyt useimmiten sujuvat jo ihan siedettävästi, eli ehkä voidaan kisoissakin joskus esittää sitä oikeeta peruutusta vastaava liike (tällä hetkellä kun ne tuppaavat muistuttamaan lähinnä jotain reining-liikettä..).

Eli tulos oli siis sen 64,8% ja tällä prosenttimäärällä napattiin luokan voitto, sekä myös HeWin seuramestaruus :) Olin todella iloinen ja hyvä fiilis on jatkunut nämä välipäivätkin! Pilvi oli sen pari kuukautta niin vaikea, onneksi se nyt tuntuu jo ohimenneeltä vaiheelta..

Ensi lauantaina on sitten vastaavat karkelot mutta esteillä! Itse olen menossa Pilvellä 90cm. Nyt kuitenkin on aika poistua ruudun äärestä, sillä missiona olisi olla Sir Gringon selässä yhdeksältä huomisaamuna. Joten Doodelidoo!

sitä sun tätä

Sunnuntaina olin ratsastamassa taas Gringolla. Tällä kertaa oli jotenkin vaikeampaa, hevonen oli jotenkin jäykähkö aluksi vaikka olin kävellyt 40min alkukävelyt maastossa. Vertyi kuitenkin ihan kiitettävästi, paitsi toisessa suunnassa en millään tahtonut saada asetusta rehellisesti läpi.. Vihdoin kun alkoi tuntumaan hyvältä "raviaika" jo loppuikin.. Pistän kyllä heikon esityksen osittain oman väsymykseni ja suoraan sanottuna ravinnonpuutten (:D) piikkiin, menin vasta aamu- ja päivätallin jälkeen ratsastamaan, ilman että olin syönyt mitään koko päivänä.

Keskiviikkona käytiin Peran kanssa kävelyllä, minkä jälkeen kävin ratsastelemassa kaverini ponilla. Mentiin Viken kanssa kentällä aika rennosti. Käynnissä yritin ratsastaa syvälle eteenalas, sillä viime kerralla kun menin ponilla tuntui että se tuuppasi alussa jäämään liian lyhyeksi. Ravissa sama juttu ja poni tuntui jo paljon kivemmalta. Tein lähinnä vaan kaarevia uria ja kolmikaarisia, muutamat väistöt suuntaansa. Laukkaa otin vähän vähemmän sillä pohja tuntui hieman kovalta, mutta muutamat ympyrät suuntaansa. Ratsastuksen jälkeen ajattelin, että lähden maastoon ravaaman loppuravit poni kun oli niin rauhallinen.. No joo, samantien kun olin siirtänyt raviin oltiinkin jo laukassa ja tunnen ponin takapään kevenevän kiittettävästi.. Käveltiin sitten loppumatka ja talutin vielä saman lenkin toiseen suuntaan.

Tänäänkin menin jo melko aikaisin tallille ja Gringon hoiteluiden jälkeen suuntasin taas alatalleille. Tällä kertaa ratsuna oli Murtopurojen toinen poni Lisbe, joka onkin jo vanha tuttu vuosien takaa. Se on kyllä niin pieni, niin miniatyyri ja kun en nykyään niin usein poneilla ratsasta niin herran jestas... Poni oli aluksi todella hankala, ei ole koskaan ollut niin vaikean oloinen. Emma kertoikin että ponilla on ollut nyt muutama helppo päivä, milloin sitä ei ole läpiratsastettu ollenkaan ja sen huomasi. Jouduin tosissani ratsastamaan, mikä oli ponin miniatyyrikoostakin johtuen erittäin vaikeaa... Pohkeet oli jossain ihme paikassa ja kaula tuntui 5cm pitkältä. Lopuksi poni tuntui jo ihan ookolta, joten komensin Emman jatkamaan. Emmalla poni meni pööfectisti.. Kipasin hakemassa Gringon tallista ja taluttelin samalla kun Emma käveli Lissulla loppukäynnit maastossa.


Olin myös tunnilla Pilvin kanssa, meni ihan kiitettävästi. Alkuraveissa Pilvi tuntui keveältä ja koitin lähinnä keskittyä itse omiin pohkeisiini. Minulla on välillä paha tapa keventäessäni "tuupata" jalalla joka toisella askeleella. Nyt kun poni tuntui suhteellisen hyvin vastaavan apuihin, niin koitinkin olla etten turruttaisi sitä jatkuvalla pohkeenkäytölläni. Mentiin tunnilla aika perusjuttuja, kun lauantaina kisoissa on Helppo B. Menen tällä kertaa itsekkin sen luokan, sillä Pilven toinen ratsastaja haluaa startata HeA, dumissa kun ei ole mahdollista mennä saman hevosen kaksi krt samassa luokassa..

Tehtiin siis voltteja kaikissa askellajeissa, sekä keskiraveja ja -laukkoja. Erityisesti laukkavoltit olivat sujuvia, Pilvi tuntui koko ajan todella mukavalta. Ravissa oikeaan meni helposti, vasempaan jouduin aluksi hieman muistuttamaan Pilviä sisäpohkeeni kunnioittamisesta, mutta toistoilla parani koko ajan huomattavasti. Lisäykset sujui molemmissa askellajeissa tosi hyvin, pitkästä aikaa ravilisäyksetkin lähtivät todella hyvällä energialla takaa. Ihan hyvä fiilinki tunnista, nyt kun viime aikoina ei ole ihan niin hyvin mennyt... Pieniä juttuja mitä itse pitää muistaa, niin hyvin menee :)

Terapiaratsu

Juuri kun olin vaipumassa alhaisimpaan syvämasennustilaan, saapui sunnuntai - Gringolla ratsastamis päivä. Oli aika inhottava sateinen sää, niin en viittinyt mennä ulos kävelemään vaan mentiin suoraan maneesille. Alkukäyntien jälkeen tein vain käyntityöskentelyä noin puolen tunnin ajan, sillä heppa tuntui olevan hieman jäykähkö parin vapaapäivän jälkeen. Gringo on onneks sellanen, että vertyy kyllä nopeasti mutta en oikein viitsi ottaa ravia alle ellei se tunnu täydellisen elastiselta jo käynnissä, kun noita vaivojakin on ollut.

Käynnissä tein aika perusjuttuja, väistöjä/avoja ja peruutuksia. Olen alkanut harjoittelemaan Gringolla peruutuksia, sillä se on oikeesti ihan mestari opettaja niissä :D Olen jo Pilvin kanssa opetellut peruuttamaan pelkästään istunnalla "nostamalla" istuinluita, mutta varsinkin kisatilanteissa tämä avain rentoon peruutukseen unohtuu liian usein ja tuloksena on "ratsastuskoulu avuilla" saavutettu mongoloidi. Sir Gringo ei sen sijaan edes alennu kuuntelemaan tällaisia säälittäviä puoliyrityksiä, vaan seisoo paikallaan siihen asti kunnes teet sen oikein. Nolottaa joskus maneesissa "jooh, tää GP heppa ei peruuta", mutta kyllä minä nyt jo osaan! Sen sijaan kaikki muidet liikkeiden suorittaminen on harvinaista herkkua, hieman siirrät pohjetta=täydellinen väistö. Tietenkään en vaadi Gringolta todellakaan sen koko kapasiteettia, tuskimpa se olisi sillon niin myötämielinen. Mutta mielissään se nöksöttelee, kun tehdään tällaisia perusjuttuja.

Ravissa otin vaan keventäen eteenalas ja molempiin suuntiin menin harjotusravissa parit ympyrät. Sain kerrankin pienen videopätkän! Täytyy sanoa, että oon tosi ilonen positiivesti yllättynyt siitä miten olen oppinut istumaan hepan ravissa. Se on siis todella korkea ja oikeastaan ainoa, mikä on koskaan tuntunut hankalemmalta istua kun Pilvipalleroisen... Luultavasti istuminen on helpottunut minulle siksi myös, että saan hepan kulkemaan entistä rennommin.

     

       Toi "mulkaisu" ovelle päin aiheutui kun joku pelottava ihminen kehtasikin astua sisälle :D


Gramaaneista (ihan estääkseni kaikki mussutusajatuksetkin), pidän niitä aina välillä ratsastaessani Gringolla omistajan käskystä. Erittäin harvoin turvaudun niihin jos koskaan, pyrin pitämään niitä niin löysällä miten voi ilman sotkeutumisen vaaraa. Gringo osaa olla aika reaktiivinen heppa, minkä takia ne ovat varotoimena, sillä kuntoutuminen on kesken. Omaehtoisesti en gramaaneja käytä, en ole koskaan kokenut niistä olevan mitään hyötyä ja useimmilla hevosilla ne minun mielestäni haittaavat . Gringo nyt ei normaalilla tuulella ollessaan erotu mitenkään onko sillä ne vai ei, sillä niiden tarkoitus ei ole vetää turpaa ryntäisiin ja tahdon myös tässäkin tapauksessa kunnioittaa omistajan toivetta.

Gringolla on muuten huomenna ultra! Saa nähdä, ollaanko paranemaan päin. Heppa on pysynyt niin hyvänä, että toivo on korkealla. Koskaan ei kuitenkaa tiedä, joten ei vielä nuolaista...