Aamuratsasteluita

Olen nyt muutaman viikon jo käynyt aina joku päivä alkuviikosta ratsastamassa Gringolla aamuisin. Omistaja on ollut pari kertaa nyt katsomassa kun menen, en muista itseasiassa että olisi koskan ennen nähnyt kun ratsastajan Gringolla.. :D täytyy kiittää, että hänellä on niin paljon luottamusta minuun. Aikasemmin olen antanut Gringon tulla aluksi aavistkuksen liian ylös, "nojaamaan" kädelle. Sipe kuitenkin neuvoi tekemään paljon pysähdyksiä ja peruutuksia, sillä niiden avulla se tulee sieltä pois ja huomasin saman itse välittömästi. Kuitenkin saatiin hyvää palautetta paljon ja Sipe tuntui olevan (en tiedä, jopa yllättävän?) tyytyväinen Gringon ja minun yhteistyöhöni.

Viime viikolla

 Olin siis tänä aamunakin ridailemassa poitsulla. Aamulla herätessäni flunssa tuntui väkisin painavan päätäni takaisin tyynyyn, mutta onneksi tallilla jotenkin aina piristyy. Ulkona oli hirveä sadesää joten en tavanomaisen pitkää alkumaastokävelyä päässyt suorittamaan, mutta onneksi saatiin olla maneesissa melkein koko aika yksin, niin luksusta!

Menin käyntiä aika kauan, pitkillä sivuilla tein aina väistöä tai avoa ja lyhyilla sivuilla pysähdyksiä, välillä myös peruutuksia. Gringo oli tosi kivan tuntuinen jo tässä, väisti pienemmilläkin avuilla ja pysähdyksiin riitti pieni takareisien puristus/taakseveto. Koitin siis ratsastaa mahdollisimman pyöreäksi ja eteenalas, heppa oli todella myötämielinen ja rentoutui nopeasti. Tein molempiin suuntiin ja lopuksi otin vielä muutamia väistöjä pois päin uralta, 5m sivulle ja 5m takaisin uralle.
Ravissa alkuympyröiden jälkeen tein aika samalla tavalla pl. pysähdykset, väistöjä uralla ja myös pois uralta, sekä keskihalkasijalta uralle. Tehtiin myös muutamia temponmuutoksia, checkejä että heppa on pohkeella ja ei vitsi se oli niin hyvä, totteli välittömästi koko ajan. Välissä käynnissä taas pysähdyksiä ja peruutuksia, sitten uudestaan toiseen suuntaan.

Kävelyllä viikonloppuna

 Laukassa otin vain muutamia ympyröitä ja uralla keskityin suoruuteen, Gringollahan ei voi muutenkaan vielä laukata kovinkaan pitkään. Ympyröillä otin avoimella kaarella hieman kokoon, sekä tein lyhyitä pätkiä avomaista väistöä. On niin jännä, vaikka oon tavallaan suhteellisen pieni Gringolla, pystyn nykyään istunnalla pitämään sen ihan helposti kasassa laukassa vaikka se onkin sellaista heittoistuintyyppistä. Aino ongelma mikä josksu on ollut, on se laukan nosto. Ratsastuskouluavuilla kun nostat, Gringo "hypähtää" hirveällä voimalla siihen laukkaan. Nyt oon onneksi jo tottunut, pieni paino sisäistuinluulla ja ollaan jo laukassa.. Olispa kaikki hepat näin herkkiä. En kohta voi tyytyä enään vähempään. Taluttelin loppukäynnit ja käveltiinkin aika tovi. Gringo on niin mun koira nykyään, haluaa vaa nuolla mun naamaa ja päätä, syödä hiukseni ja muutenkin kävelee turpa mun selässä/päässä/olkapäässä.. Välillä vähän kuumottaa jos toi nyt jostain hypähtää suoraan niskaani :D Mutta en minä häntä voi kieltää, jos hän on niin seurallinen.. Oon kyl tosi iloinen, että meidän "suhde" on parantunu tosi paljon nyt. Gringo harvemmin pelleilee enään, jos säikähtää rauhoittuu nopeasti, ei juoksen mun kanssa tarhan portista ja pysyy paremmin karsinassaan. Maailman hienoin heppa <3

Uljas, komea, näyttävä GP-hevonen Sir G